Ajatukseni blogien käytettävyydestä opetuksessani eivät ole muuttuneet ensimmäisen lähipäivän jälkeen. Jo silloin heräsi suuri epäilys, etten kykene käyttämään opetuksessani blogeja ja se epäilys on yhä vahva. Opetan luonnontieteellisiä aineita (kliininen laboratoriotiede: kliininen kemia ja hematologia, mikrobiologia, patologia, kliininen fysiologia ja neurofysiologia sekä jonkin verran anatomiaa ja fysiologiaa), jotka perustuvat faktatietoon eli asioita ei voida tarkastella eri näkökulmista ja asioihin on pääsääntöisesti vain yksi oikea vastaus.
Opettamani aineet ovat myös sellaisia, että opiskelijat kokevat ne vaikeiksi, joten omatoiminen tiedonhankinta näistä aiheista jää suurella osalla opiskelijoista asteelle: "leikkaa ja liimaa" tietolähteistä. Tämän kaltaisia ovat myös kirjalliset työt, joita silloin tällöin (hyvin harvoin) teetän opiskelijoilla. Asioiden syvällinen pohtiminen on hyvin harvinaista.
Jos ohjaisin opinnäytetöitä, niin siinä yhteydessä voisin kokeilla blogien käyttöä. Jokainen opiskelija loisi blogin aloittaessaan opinnäytetyön tekemisen. Aluksi blogissa olisi aiheen etsintään ja valintaan liittyvää pohdintaa. Työn edetessä pohditaan eri asioita: Kysely, haastattelu, havainnointi? Strukturoitu vai strukturoimaton kyselylomake? Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus? jne. Blogiin kirjattaisiin sitten myös mihin valintaan on päädytty ja miksi.
Minä ohjaavana opettajana kävisin sovittuina aikoina lukemassa ja kommentoimassa opiskelijoiden blogeja. Lisäksi opiskelijoiden pitäisi myös käydä kommentoimassa muiden opiskelijoiden (esim. neljän opiskelijan) opinnäytetyöblogeja. Opinnäytetyön ohjauksessa olisi myös joitakin koko ryhmän kontaktitapaamisia.
Koska kaikki kirjoitukset jäävät blogiin, näkyy kirjoitelmissa opinnäytetyön prosessi eli työn looginen eteneminen ja kehittyminen. Kaiken tämän voi tietenkin kirjoittaa tavalliseen päiväkirjaankin. Blogien etuna on kuitenkin se, että muut pääsevät vapaasti lukemaan ja kommentoimaan toisten blogeja. Opiskelija voi siis oppia toisilta opiskelijoilta, koska monet kysymykset ja ongelmat ovat yhteisiä. Toisten opiskelijoiden väärät valinnat auttavat välttämään tekemästä samoja virheitä. Oikeat ratkaisut ja valinnat taas auttavat itseäkin tekemään hyviä ratkaisuja. Blogi olisi eräänlainen vertaistukiryhmä, jossa samassa asemassa olevat auttavat ja tukevat toisiaan. Minä ohjaavana opettajana toisin blogeihin ammatillista näkemystä ja omalta osaltani ohjaisin opiskelijoita tekemään oikeita valintoja ja ratkaisuja.
maanantai 12. marraskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Opinnäytetyöohjaukseen todellakin blogi tuntuu sopivan hyvin. Näin opiskelijat oppisivat arvioimaan toisten töitä ja voisivat käydä katsomassa, miten prosessi muilta sujuu. Esim. alustavaa dispositiota olisi helppo esitellä ja kommentoida. Palautteen omasta voisi saada nopeasti sekä opiskelutovereilta että ohjaajalta ja samalla kaikki oppivat.
Hei Merja!
Blogit ja opinnäytetyöt voisivat olla hyvä pari :)
Itsekin ajattelin (alustavasti, katsotaan riittäkö uskallus ja into) hieman kiidyttää omia jatko-opintojani ja avata ko. asian eteenpäinviemiseksi julkisen blogin. Ties kuinka paljon yllättävää apua ja yllättäviltä tahoilta sitä kautta saisi?
Toisaalta osana "virallista" opinnäyteprosessia normaaliopintojen osana ja vuosikurssipuitteissa voidaan samat asiat tehdä keskitetymmin ja hallitummin, kaikkien osallistujien kannalta, perinteisissä (sulketuissa) oppimisympäristöissä. Vai?
Verko-opetuksen verkkolehdessä Jere Majava esittääkin perusteluja mm. opinnäytetyöprosessin toteutusta blogissa.
"Erilaiset opiskelijoiden itsenäisesti perustamat gradublogit ovatkin "oikeiden" tutkimusblogien ohella hiljalleen yleistyvä ilmiö. Samoin blogit sopivat hyvin erilaisille tutkimus- ja proseminaarikursseille, jossa opiskelijat työstävät omaa työtään melko itsenäisesti."
Lähetä kommentti